Biisianalyysi

Palefacen ’tosimies’ osoittaakin aitoa haavoittuvaisuutta

 

Palefacen kappale Miehet ei itke (2023) käsittelee toksista maskuliinisuutta ja tunteiden piilottamista.

Karri Miettinen, paremmin tunnettu artistinimeltään Paleface, on suomalainen rap-artisti, radiojuontaja ja filologian opiskelija. Hän ottaa kappaleillaan vahvasti kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten köyhyyteen ja romanien syrjintään. Kappaleen teemana toimii toksinen maskuliinisuus, joka on ollut viime vuosikymmenellä puheenaiheena usein pinnalla varsinkin sosiaalisessa mediassa. Toksinen maskuliinisuus on läsnä miltei jokaisen elämässä ja on tärkeää, että siitä puhutaan sukupuolirooleja rikkoessa. Miehet ei itke (2023) esiintyy Palefacen uusimmalla Autofiktio -albumilla, joka sisältää monta muuta kantaaottavaa kappaletta.

Tieto oman isän kuolemast on melkonen tunne

Mul oli frendi, joka aikonaa kerto siit mulle

Se sano: "Jos sä haluut kuulla niin mä kerron tän sulle"

Ja nyt mä kerron tän teille, niinku se kerto sen mulle

Palefacen kappale aloittaa tarinankerronnan ensimmäisestä säkeistöstä. Toksinen maskuliinisuus teemana ilmenee kertomuksena, jota kerrotaan läpi kappaleen. Tarinan päähenkilöinä toimivat isä ja isoisä, jotka käyvät läpi eri tilanteita elämissään.

No, sen faija oli sijottaja, kova vääntää duunii, sano, et on pakko sijottaa, ku ei osaa vääntää ruuvii kyseessä oleva isä ilmaisee, että sijoittaminen on ainoa keino ansaita rahaa, koska rakennusala ei suju. Sijoittaminen edellyttää paljon lainan ottamista ja sisältää huomattavia riskejä. Isoo lainaa, kaikki voitot sijotuksii uusii, näki vaivaa, mut riskinotto edellytti tuurii korkojen ja valuuttakaupan sääntelyä puretaan, ulkomaisen pääoman rajoituksia poistetaan ja uusia sijoitusinstrumentteja sallitaan. Vuosikymmenen vaihtuessa 1990-luvulle pankin velka kasvaa, ja Suomen talous ajautuu lamaan. Kuten loppusointuparissa ovet avautu kasarilla ku, karsinat avautu, halpa velka kelpas, rahamarkkinat vapautu ilmenee, on pitkään ollut ’oletuksena’, että mies tuo rahat pöytään. Miehellä on vakaa työpaikka ja vaimo jää kotiin hoitamaan lapsia. 1980-luvulla rahoitusmarkkinoita vapautetaan, sillä maailmantalous vapautuu ja Suomen vientiyritykset saattavat hoitaa rahoituksensa myös ulkomailta.

Vaihtu vuosikymmen, velat pankkeihin kasautu, se ajautu kuseen ku rahamarkkinat lamautu markkinoiden lamautuessa 90-luvulla kappaleen isä ajautuu ongelmiin. Perheen rahatilanne ei ole enää sama kuin ennen, eikä sijoittamisessa ole mitään järkeä. Koitti hädäs sisäpiirin kauppoja ja palo, sit se matto lähti alta, meni auto ja talo sisäpiirin kaupoilla mahdollisesti viitataan pimeisiin markkinoihin. Tämän seurauksena isän ’matto’ lähtee alta, eli hän menettää omaisuutensa täysin taloansa myöten. Kai se päätti ettei täs kyl itkemään jäädä, ja yks viikonloppu mökil ampu itteään päähä kuten kappaleen nimessä sanotaan, miehet eivät itke, joten muuta pakokeinoa ei ole kuin itsemurha. Velkakierre nousee liian suureksi, eikä sitä voi enää korjata.

Kuten riimissä mä kysyinkin siltä, et saako miehet itkeä kerrotaan, toksinen maskuliinisuus on täysin opetettua. Nuoret pojat ottavat usein mallia isistään ja muista lähipiirin maskuliinisista hahmoista. Media on myös kriittinen tekijä. Jos isä opettaa lapselleen tunteiden piilottamista ja ilmaisee, ettei niitä kuulu tuntea, oppi siirtyy pojalta hänen pojalleen ja sukua eteenpäin.

(Älä kysele tyhmii, poika!)

Se sulkee sen silmät ja tilaa lisää bisseä

(Selkä parempaan ryhtiin)

Isät ovat vuosikymmeniä opettaneet samaa kivikasvoisuutta pojilleen. Tunteita ei tule näyttää, koska se on heikkoa. Miehet ovat vahvoja ja kantavat maailmaa. Isän mielestä on tyhmää edes kysyä, että saavatko miehet itkeä. Alkoholi on pitkään ollut suosiossa tunteiden turruttajana. Koska ei voi näyttää tunteitaan, pitää hukuttaa ne alkoholin loputtomaan virtaan. Täten isä tilaa lisää bisseä hävittääkseen omat tunteensa.

Miehel pitää olla kivikasvot, iso nojatuoli, pullollinen konjakkii ja kivikova kuori isossa nojatuolissa istuva ja konjakkia litkivä vanha isä on iäkäs stereotypia. Tällaisia hahmoja näkee monesti vanhoissa elokuvissa. Äidil ollu pojast aina hiton kova huoli, ihmissuhteis ain epävakaa osapuoli naisia leimataan yhteiskunnassa hysteerisinä, epävakaina ja heikkoina. Äiti huolehtii pojastaan, joka ei voi näyttää tunteitaan. Näissä sukupuolirooleissa on selkeä ristiriita, sillä kun kappaleessa kuvailtu mies upottaa tunteensa konjakkiin, hänestä tulee ihmissuhteen epävakaa osapuoli. Täten kappale ottaa kantaa sukupuolirooleihin ilmaisemalla, kuinka järjettömiä ne ovat. Miehet ovat tunteita tuntevia ihmisiä, eivätkä koneita, jotka tuottavat perheelle rahaa. Kivikasvot kuvaavat läpäisemättömyyttä, mutta myös kivi kuluu ajan myötä.

Mieluummin viiltää ranteensa, ku pyytää anteeks anteeksi pyytäminen on yksi vaikeimmista asioista maailmassa. Kun pyytää anteeksi, myöntää olevansa jollain tavalla väärässä. Ihminen asettuu haavoittuvaiseen asemaan, kun myöntää tekonsa. Joka mies on kalpeena, ku ryyppää tarpeeks -säkeessä ilmenee, ettei alkoholi olekaan kestävä tapa käsitellä ongelmia. Alkoholi on vahingollista keholle, varsinkin maksalle. Kalpeus kuvaa myös alkoholimyrkytystä, sillä yksi sen oireista on sinertävä tai kalpea iho. Täten miehetkään eivät ole turvassa alkoholin rappeuttavalta vaikutukselta.

Joku painaa mieltä, mut jätkä istuu tuppisuuna kappale jatkaa teemaansa jatkuvasti ilmaisemalla, että miesten ei ole hyväksyttävää puhua omista tunteistaan. Nii, mutku homma kusee, tulee itku, salas muiden katseilt kyyneleitä rupee tippuu kappaleessa kuvaillaan salassa itkemistä, koska tunteita ei voi näyttää julkisesti. Tunteet nähdään heikkoutena, eikä omaa haavoittuvaisuuttaan voi paljastaa.

Mieti hei itte, miks miehet ei itke

Me purraan vittu hammasta ja juodaan se bisse

Ja-, ja oma menestys, me luodaan se itse

Homma loppuunkäsitelty, piste, piste, piste

Teoksen seuraava säkeistö kuvaa toksisen maskuliinisuuden sotaisia juuria. Ukki joutu 16-vuotiaana rintamalle, päältä tyyni, myrsky jäi kai pinnan alle sotatilanteessa rintamalle joutuu hyvin nuoria poikia. Biisin isoisää kuvataan päältäpäin tyynenä, mutta sodan ’myrsky’ eli negatiivinen vaikutus mieleen jää pinnan alle. Sota on traumatisoiva kokemus, eivätkä useat koskaan toivu sen aiheuttamista seurauksista. Oli hiljaa, sulki muilta päiväkirjan kannen, ukki selviyty, mut moni pääty sillan alle sota aiheuttaa monen kuoleman ja pysyvän vammautumisen. Sillan alle joutumisella kuvataan kuolemaa, mutta kappaleen isoisä selviytyy sodasta. Hän kuitenkin sulkee muilta päiväkirjan kannen, eli ei suostu jakamaan omia karmeita kokemuksiaan sodasta. Yo, pikkupojat näki kuinka isät oli rikki, ne eli sodan kauhut, salaa isoisät itki jo toista kertaa mainitaan salassa itkeminen, joka jatkaa hyvin kappaleen kantaaottavaa sanomaa. Isien kokemaa kauhua ei voi piilottaa lapsilta, koska se kuitenkin ilmenee joko alkoholin määrän kasvamisella tai lisääntyvällä hiljaisuudella. Pojat kysy miksi, mut isät kerto vitsii, ei murtunu vaik olis ollu ihan vitun sippi sodan kauhuja ei haluta jakaa nuoremmille sukupolville, sillä ne ovat sanoinkuvaamaton taakka. Isät eivät murru, vaikka ovat loppuun kuluneita ja uupuneita.

Säkeessä paska nakki, pikkupojast tappajaksi, sai aseen käteen vaikka olis ollu vasta lapsi painotetaan sitä, kuinka nuoret lapset vedettiin taisteluun vasten tahtoa. Lapsen käteen ei pitäisi laittaa asetta. Prosessointi osoittautu hankalaksi, se musta möykky saatto kasvaa valtavaksi sodan kauhua ei voi käsitellä, joten sen vaikutus kasautuu möykyksi ihmisen sisällä. Niin suuria tapahtumia on vaikea käsitellä varsinkin silloin, jos on opetettu siihen, ettei tunteita saa näyttää ja ne ovat heikkouden merkki.

Ollaaks oltu miehiä vai marjanpoimijoita? Sanonnassa ”tähän tarvitaan miehiä eikä marjanpoimijoita” kuvataan marjanpoimijaa ’tosimiehen’ vastakohdaksi. Marjanpoimija siis mielletään heikkona. Passiivisii statistei vai aktiivisii toimijoita? Statisti tarkoittaa elokuvan tai näytelmän taustalla esiintyvää näyttelijää. Tässä esiintyy dilemma; ovatko kappaleen henkilöt olleet tekemättä mitään? Päättäneet olla puuttumatta, täysin passivisia? Vai ovatko henkilöt olleet aktiivisia toimijoita, eli täysin mukana toiminnassa. Tosimies on tunteeton, se ei opi tosta millään, se ei todellakaan itke, sillä meni roska silmään lukija tapaa nyt ensimmäistä kertaa tunnetun ’tosimiehen’ käsitteen. Tosimies kuvataan tunteettomaksi. Tosimies ei koskaan itkisi, sillä meni roska silmään.

Kappaleen tavoite on murtaa sukupuolirooleja. Sen säkeistöissä näkyy hyvin tunteiden pullottamisen haitat ja vahingollinen tosimiehen rooli. Paleface jatkaa onnistuneesti kantaaottavien kappaleidensa linjaa ja vangitsee lukijan vaikuttavilla sanoillaan.