Biisianalyysi
Palefacen
’tosimies’ osoittaakin aitoa haavoittuvaisuutta
Palefacen kappale Miehet ei itke (2023)
käsittelee toksista maskuliinisuutta ja tunteiden piilottamista.
Karri Miettinen, paremmin tunnettu artistinimeltään Paleface,
on suomalainen rap-artisti, radiojuontaja ja filologian opiskelija. Hän ottaa kappaleillaan
vahvasti kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten köyhyyteen ja romanien
syrjintään. Kappaleen teemana toimii toksinen maskuliinisuus, joka on ollut
viime vuosikymmenellä puheenaiheena usein pinnalla varsinkin sosiaalisessa mediassa.
Toksinen maskuliinisuus on läsnä miltei jokaisen elämässä ja on tärkeää, että
siitä puhutaan sukupuolirooleja rikkoessa. Miehet ei itke (2023) esiintyy
Palefacen uusimmalla Autofiktio -albumilla, joka sisältää monta muuta
kantaaottavaa kappaletta.
Tieto oman isän kuolemast on melkonen
tunne
Mul oli frendi, joka aikonaa kerto siit
mulle
Se sano: "Jos sä haluut kuulla niin
mä kerron tän sulle"
Ja nyt mä kerron tän teille, niinku se kerto
sen mulle
Palefacen
kappale aloittaa tarinankerronnan ensimmäisestä säkeistöstä. Toksinen
maskuliinisuus teemana ilmenee kertomuksena, jota kerrotaan läpi kappaleen.
Tarinan päähenkilöinä toimivat isä ja isoisä, jotka käyvät läpi eri tilanteita
elämissään.
No, sen
faija oli sijottaja, kova vääntää duunii, sano, et on pakko sijottaa, ku ei
osaa vääntää ruuvii kyseessä
oleva isä ilmaisee, että sijoittaminen on ainoa keino ansaita rahaa, koska
rakennusala ei suju. Sijoittaminen edellyttää paljon lainan ottamista ja
sisältää huomattavia riskejä. Isoo lainaa, kaikki voitot sijotuksii uusii, näki
vaivaa, mut riskinotto edellytti tuurii korkojen ja valuuttakaupan
sääntelyä puretaan, ulkomaisen pääoman rajoituksia poistetaan ja uusia
sijoitusinstrumentteja sallitaan. Vuosikymmenen vaihtuessa 1990-luvulle pankin
velka kasvaa, ja Suomen talous ajautuu lamaan. Kuten loppusointuparissa ovet
avautu kasarilla ku, karsinat avautu, halpa velka kelpas, rahamarkkinat vapautu
ilmenee, on pitkään ollut ’oletuksena’, että mies tuo rahat pöytään.
Miehellä on vakaa työpaikka ja vaimo jää kotiin hoitamaan lapsia. 1980-luvulla
rahoitusmarkkinoita vapautetaan, sillä maailmantalous vapautuu ja Suomen
vientiyritykset saattavat hoitaa rahoituksensa myös ulkomailta.
Vaihtu
vuosikymmen, velat pankkeihin kasautu, se ajautu kuseen ku rahamarkkinat
lamautu markkinoiden
lamautuessa 90-luvulla kappaleen isä ajautuu ongelmiin. Perheen rahatilanne ei
ole enää sama kuin ennen, eikä sijoittamisessa ole mitään järkeä. Koitti
hädäs sisäpiirin kauppoja ja palo, sit se matto lähti alta, meni auto ja
talo sisäpiirin kaupoilla mahdollisesti viitataan pimeisiin markkinoihin.
Tämän seurauksena isän ’matto’ lähtee alta, eli hän menettää omaisuutensa
täysin taloansa myöten. Kai se päätti ettei täs kyl itkemään jäädä, ja
yks viikonloppu mökil ampu itteään päähä kuten kappaleen nimessä sanotaan,
miehet eivät itke, joten muuta pakokeinoa ei ole kuin itsemurha. Velkakierre
nousee liian suureksi, eikä sitä voi enää korjata.
Kuten
riimissä mä kysyinkin siltä, et saako miehet itkeä kerrotaan, toksinen
maskuliinisuus on täysin opetettua. Nuoret pojat ottavat usein mallia isistään
ja muista lähipiirin maskuliinisista hahmoista. Media on myös kriittinen tekijä.
Jos isä opettaa lapselleen tunteiden piilottamista ja ilmaisee, ettei niitä
kuulu tuntea, oppi siirtyy pojalta hänen pojalleen ja sukua eteenpäin.
(Älä
kysele tyhmii, poika!)
Se
sulkee sen silmät ja tilaa lisää bisseä
(Selkä
parempaan ryhtiin)
Isät ovat
vuosikymmeniä opettaneet samaa kivikasvoisuutta pojilleen. Tunteita ei tule
näyttää, koska se on heikkoa. Miehet ovat vahvoja ja kantavat maailmaa. Isän
mielestä on tyhmää edes kysyä, että saavatko miehet itkeä. Alkoholi on pitkään
ollut suosiossa tunteiden turruttajana. Koska ei voi näyttää tunteitaan, pitää
hukuttaa ne alkoholin loputtomaan virtaan. Täten isä tilaa lisää bisseä hävittääkseen
omat tunteensa.
Miehel pitää
olla kivikasvot, iso nojatuoli, pullollinen konjakkii ja kivikova kuori isossa nojatuolissa istuva ja
konjakkia litkivä vanha isä on iäkäs stereotypia. Tällaisia hahmoja näkee monesti
vanhoissa elokuvissa. Äidil ollu pojast aina hiton kova huoli, ihmissuhteis
ain epävakaa osapuoli naisia leimataan yhteiskunnassa hysteerisinä,
epävakaina ja heikkoina. Äiti huolehtii pojastaan, joka ei voi näyttää
tunteitaan. Näissä sukupuolirooleissa on selkeä ristiriita, sillä kun
kappaleessa kuvailtu mies upottaa tunteensa konjakkiin, hänestä tulee
ihmissuhteen epävakaa osapuoli. Täten kappale ottaa kantaa sukupuolirooleihin
ilmaisemalla, kuinka järjettömiä ne ovat. Miehet ovat tunteita tuntevia
ihmisiä, eivätkä koneita, jotka tuottavat perheelle rahaa. Kivikasvot kuvaavat
läpäisemättömyyttä, mutta myös kivi kuluu ajan myötä.
Mieluummin
viiltää ranteensa, ku pyytää anteeks anteeksi pyytäminen on
yksi vaikeimmista asioista maailmassa. Kun pyytää anteeksi, myöntää olevansa
jollain tavalla väärässä. Ihminen asettuu haavoittuvaiseen asemaan, kun myöntää
tekonsa. Joka mies
on kalpeena, ku ryyppää tarpeeks -säkeessä
ilmenee, ettei alkoholi olekaan kestävä tapa käsitellä ongelmia. Alkoholi on
vahingollista keholle, varsinkin maksalle. Kalpeus kuvaa myös alkoholimyrkytystä,
sillä yksi sen oireista on sinertävä tai kalpea iho. Täten miehetkään eivät ole
turvassa alkoholin rappeuttavalta vaikutukselta.
Joku painaa mieltä, mut jätkä istuu
tuppisuuna kappale jatkaa teemaansa jatkuvasti
ilmaisemalla, että miesten ei ole hyväksyttävää puhua omista tunteistaan. Nii,
mutku homma kusee, tulee itku, salas muiden katseilt kyyneleitä rupee
tippuu kappaleessa kuvaillaan salassa itkemistä, koska tunteita ei voi
näyttää julkisesti. Tunteet nähdään heikkoutena, eikä omaa haavoittuvaisuuttaan
voi paljastaa.
Mieti
hei itte, miks miehet ei itke
Me
purraan vittu hammasta ja juodaan se bisse
Ja-, ja
oma menestys, me luodaan se itse
Homma
loppuunkäsitelty, piste, piste, piste
Teoksen
seuraava säkeistö kuvaa toksisen maskuliinisuuden sotaisia juuria. Ukki
joutu 16-vuotiaana rintamalle, päältä tyyni, myrsky jäi kai pinnan alle sotatilanteessa
rintamalle joutuu hyvin nuoria poikia. Biisin isoisää kuvataan päältäpäin
tyynenä, mutta sodan ’myrsky’ eli negatiivinen vaikutus mieleen jää pinnan alle.
Sota on traumatisoiva kokemus, eivätkä useat koskaan toivu sen aiheuttamista
seurauksista. Oli hiljaa, sulki muilta päiväkirjan kannen, ukki selviyty,
mut moni pääty sillan alle sota aiheuttaa monen kuoleman ja pysyvän
vammautumisen. Sillan alle joutumisella kuvataan kuolemaa, mutta kappaleen
isoisä selviytyy sodasta. Hän kuitenkin sulkee muilta päiväkirjan kannen, eli
ei suostu jakamaan omia karmeita kokemuksiaan sodasta. Yo, pikkupojat näki
kuinka isät oli rikki, ne eli sodan kauhut, salaa isoisät itki jo
toista kertaa mainitaan salassa itkeminen, joka jatkaa hyvin kappaleen
kantaaottavaa sanomaa. Isien kokemaa kauhua ei voi piilottaa lapsilta, koska se
kuitenkin ilmenee joko alkoholin määrän kasvamisella tai lisääntyvällä
hiljaisuudella. Pojat kysy miksi, mut isät kerto vitsii, ei murtunu
vaik olis ollu ihan vitun sippi sodan kauhuja ei haluta jakaa nuoremmille
sukupolville, sillä ne ovat sanoinkuvaamaton taakka. Isät eivät murru, vaikka
ovat loppuun kuluneita ja uupuneita.
Säkeessä paska
nakki, pikkupojast tappajaksi, sai aseen käteen vaikka olis ollu vasta lapsi painotetaan
sitä, kuinka nuoret lapset vedettiin taisteluun vasten tahtoa. Lapsen käteen ei
pitäisi laittaa asetta. Prosessointi osoittautu hankalaksi, se musta
möykky saatto kasvaa valtavaksi sodan kauhua ei voi käsitellä, joten sen
vaikutus kasautuu möykyksi ihmisen sisällä. Niin suuria tapahtumia on vaikea
käsitellä varsinkin silloin, jos on opetettu siihen, ettei tunteita saa näyttää
ja ne ovat heikkouden merkki.
Ollaaks
oltu miehiä vai marjanpoimijoita?
Sanonnassa ”tähän tarvitaan miehiä eikä marjanpoimijoita” kuvataan
marjanpoimijaa ’tosimiehen’ vastakohdaksi. Marjanpoimija siis mielletään
heikkona. Passiivisii statistei vai aktiivisii toimijoita? Statisti
tarkoittaa elokuvan tai näytelmän taustalla esiintyvää näyttelijää. Tässä
esiintyy dilemma; ovatko kappaleen henkilöt olleet tekemättä mitään? Päättäneet
olla puuttumatta, täysin passivisia? Vai ovatko henkilöt olleet aktiivisia
toimijoita, eli täysin mukana toiminnassa. Tosimies on tunteeton, se ei opi
tosta millään, se ei todellakaan itke, sillä meni roska silmään lukija
tapaa nyt ensimmäistä kertaa tunnetun ’tosimiehen’ käsitteen. Tosimies kuvataan
tunteettomaksi. Tosimies ei koskaan itkisi, sillä meni roska silmään.
Kappaleen tavoite
on murtaa sukupuolirooleja. Sen säkeistöissä näkyy hyvin tunteiden
pullottamisen haitat ja vahingollinen tosimiehen rooli. Paleface jatkaa
onnistuneesti kantaaottavien kappaleidensa linjaa ja vangitsee lukijan
vaikuttavilla sanoillaan.
Kommentit
Lähetä kommentti